fi
fi

Milavidan uni

3.11.2017–21.1.2018

Valokuvataiteilija Marja Pirilällä on ainutlaatuinen suhde Milavidaan. Hän työskenteli vuosina 2011–12 useaan otteeseen tyhjillään olleessa palatsissa ja kuvasi siellä hitaalla camera obscura -tekniikalla.

Marja Pirilä kertoo: ”Talo tuntui hyvin lempeältä heti alussa. Ja salaperäiseltä. Ja yksinäiseltä. Tyhjissä tiloissa liikkuva valo oli hyvin hienoviritteistä ja kaunista. Kuvasin pitkiä päiviä auringon kiertäessä hiljaista taloa. Muutin samanaikaisesti useita huoneita camera obscuroiksi ja kuvasin niissä vuorotellen, aina kun valo loi mielenkiintoisia kuvajaisia ulkomaailmasta pimeisiin tyhjiin huoneisiin – kuvasin aina kun valolla tuntui olevan asiaa.”

Kuvausten alettua talon historia alkoi kiehtoa Pirilää. ”Koko von Nottbeckin suku ja ennen kaikkea Peter ja Olga tulivat hyvin läheisiksi kuvausvuosien aikana. Talohan oli heidän ja heidän lapsiensa tuleva koti. He olivat päättäneet jäädä Tampereelle, asettua taloksi, omaan taloon. Taloon liittyi varmasti paljon odotuksia ja toiveita. Heillä oli menossa kiihkeä elämänvaihe, joka loppui traagisesti ja yhtäkkiä. Kaikki nuo tunnelmat tuntuivat olevan yhä voimakkaasti läsnä ovien pielissä, seinien koristeissa, vanhojen ikkunalasien heijastuksissa, lattioiden shakkiruudukoissa, jyhkeissä pylväissä ja portaikoissa.”

Kokonaisuuteen kuuluu muusikko Tapani Rinteen tätä näyttelyä varten säveltämä ja toteuttama äänimaisema (Tapani Rinne, bassoklarinetti ja Konsta Mikkonen, äänisuunnittelu).
Milavidan uni -näyttelyssä palataan kuvausten aidolle tapahtumapaikalle, aution palatsin huoneisiin, joihin valo on luonut kuvajaisia ulkomaailmasta pitkien valotusten aikana. Sisä- ja ulkotilojen lomittuessa toisiinsa kuviin on syntynyt unenomainen kolmas todellisuus.